Jussi Halla-aho (ps.) ilmoitti ennen perussuomalaisten 2017 vuoden puheenjohtajavaalia ajavansa aktiivisesti Suomen eroa eurosta ja Euroopan unionista. Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen hän kuvasi EU-eroa kuitenkin epärealistiseksi. Puolueen myöhemmät ohjelmat osoittavat, ettei muutos ollut aivan suoraviivainen.
Jussi Halla-ahon ja perussuomalaisten suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen on muuttunut vuosien aikana. Erityisen jyrkkä ero löytyy Halla-ahon ennen vuoden 2017 puheenjohtajavaalia antaman lausunnon ja hänen puheenjohtajaksi valintansa jälkeen esittämänsä linjauksen väliltä.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Maaliskuussa 2017 perussuomalaisten johtoon pyrkinyt Halla-aho ilmoitti ajavansa aktiivisesti Suomen eroa sekä eurosta että koko Euroopan unionista, mikäli hänet valittaisiin puolueen puheenjohtajaksi.
Halla-ahon mukaan pelkkä euro- ja EU-eron selvittäminen ei olisi riittänyt, vaan asiaa olisi pitänyt ryhtyä edistämään puolueen johtavissa elimissä. Asiasta uutisoi tuolloin STT:n tietojen pohjalta muun muassa Kaleva.
”Kyllä tätä asiaa pitäisi ryhtyä ajamaan puolue-elimissä aktiivisesti”, Halla-aho sanoi tuolloin.
Linja muuttui jo puheenjohtajaksi valinnan jälkeen
Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesäkuussa 2017. Jo valintansa jälkeisessä linjapuheessa hän totesi, ettei Suomen eroaminen EU:sta ollut realistinen vaihtoehto.
Ylen mukaan Halla-aho perusteli näkemystään sillä, että suurin osa suomalaisista kannatti EU-jäsenyyttä. Samalla hän kuitenkin katsoi, ettei jäsenyys pitkällä aikavälillä välttämättä ollut Suomen kaltaisten maiden kansallisen edun mukaista.
Halla-aho ei siis ilmoittanut muuttuneensa EU-myönteiseksi. Sen sijaan ennen puheenjohtajavaalia esitetty lupaus eron aktiivisesta ajamisesta vaihtui näkemykseen, jonka mukaan tavoitteen toteuttaminen ei ollut vallitsevassa tilanteessa realistista.
Puolueen tehtäväksi jäi Halla-ahon mukaan EU-kriittisen keskustelun ylläpitäminen sekä yhteistyön etsiminen muiden unionin vallan keskittämiseen kriittisesti suhtautuvien jäsenmaiden kanssa.
Vuoden 2019 ohjelmassa EU-ero palasi tavoitteeksi
Perussuomalaisten linja ei kuitenkaan muuttunut vielä pysyvästi EU-jäsenyyttä kannattavaksi.
Halla-ahon puheenjohtajakaudella julkaistussa vuoden 2019 EU-vaaliohjelmassa Suomen hallittu EU-ero määriteltiin edelleen puolueen pitkän aikavälin strategiseksi tavoitteeksi. Ero voisi ohjelman mukaan tapahtua joko Suomen omana ratkaisuna tai yhdessä muiden EU-kriittisten maiden kanssa.
Vuonna 2024 aktiivisesta EU-erosta luovuttiin
Selvempi ohjelmallinen muutos tapahtui vuonna 2024, jolloin perussuomalaisia johti Riikka Purra.
Puolueen vuoden 2024 EU-vaaliohjelmassa ei enää määritelty hallittua EU-eroa strategiseksi tavoitteeksi. Ohjelmassa todettiin, ettei Suomen yksipuolinen lähtö unionista ollut lähitulevaisuudessa realistinen vaihtoehto.
Puolue ilmoitti kuitenkin haluavansa Suomelle varautumissuunnitelman siltä varalta, että Euroopan unioni hajoaisi tai sen toimintakyky heikkenisi ratkaisevasti.
Samassa ohjelmassa perussuomalaiset kuvaili itseään jopa ”Suomen Eurooppa-myönteisimmäksi puolueeksi”. Yle kuvasi muutosta uutisessaan siten, ettei puolue enää aktiivisesti aja Suomen eroa unionista.
Aktiivinen erolupaus katosi nopeasti
Halla-ahon EU-linjassa säilyi koko ajan vahva unionikriittisyys. Silti hänen puheissaan tapahtui vuoden 2017 aikana huomattava painotuksen muutos.
Ennen puheenjohtajavaalia hän lupasi ajaa aktiivisesti Suomen eroa eurosta ja EU:sta. Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen hän totesi eron olevan epärealistinen mahdollisuus.
Vuonna 2019 EU-ero säilyi vielä perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoitteena. Vuoden 2024 ohjelmassa aktiivisesta erotavoitteesta kuitenkin luovuttiin ja puolue siirtyi tavoittelemaan EU:n muuttamista jäsenyyden sisältä käsin.
Halla-aholle ja hänen eduskunta-avustajalleen Tanja Aidanjuurelle lähetettiin kommenttipyyntö artikkelissa käsitellyistä EU-linjauksista. Kumpikaan ei vastannut ennen jutun julkaisua.
EU-eroa ajavat yhä useat rekisteröidyt puolueet
Vaikka perussuomalaiset on luopunut Suomen EU-eron aktiivisesta ajamisesta, EU-jäsenyyden päättämistä vaativia puolueita löytyy edelleen Suomen puoluerekisteristä. Ainakin neljä rekisteröityä puoluetta ilmaisee ohjelmissaan yksiselitteisesti tavoittelevansa Suomen irtautumista Euroopan unionista.
Vapauden liitto nimeää puolueohjelmassaan Suomen EU-eron yhdeksi keskeisistä päämääristään. Ohjelman kohta on otsikoitu ”Itsenäisyyden palauttaminen – Irti Euroopan Unionista”, ja puolue ilmoittaa tavoitteekseen Suomen irrottamisen unionista.
Sinimusta Liike ottaa vielä tuoreessa vuoden 2027 eduskuntavaaliohjelmassaan suoran kannan EU-jäsenyyteen. Puolue ilmoittaa kannattavansa Suomen eroa Euroopan unionista, euron korvaamista kansallisella valuutalla sekä EU-jäsenyyttä koskevan maininnan poistamista perustuslaista.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Myös Kristallipuolue ajaa avointa EU-eroa. Puolueen yleisohjelman mukaan Suomen hyvinvoinnin kannalta olisi viisainta erota unionista ja EU-ero tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Samalla puolue tavoittelee oman kansallisen valuutan käyttöönottoa.
Myös Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) ajaa irtautumista nykymuotoisesta EU:sta. Puolueen vuoden 2024 EU-vaaliohjelmassa vaaditaan muun muassa suunnitelmaa EU:sta irrottautumiselle sekä EU-jäsenyyttä koskevan kirjauksen poistamista Suomen perustuslaista.
EU-eron kannatus löytyy siis tällä hetkellä suomalaisen puoluekentän hyvin erilaisilta laidoilta. Perussuomalaiset erottuu tästä joukosta siinä, että puolue itse ajoi vielä Halla-ahon puheenjohtajakaudella hallittua EU-eroa pitkän aikavälin tavoitteena, mutta on sittemmin luopunut aktiivisesta erotavoitteesta.
