Valtakunnansyyttäjän toimisto tutkii parhaillaan Ylöjärven vuoden 2025 kuntavaalien laillisuusvalvontaa ja vaalien järjestämisessä tapahtuneita epäiltyjä virkarikoksia.
Ylöjärvellä kuntavaalien vaaliasiamiehenä toiminut Jorma Grönlund oli aiemmin jättänyt kantelun oikeuskanslerille ja sanoo vaalioikeutensa eli äänioikeutensa tai oikeutensa valvoa vaalien toimittamista estyneen kunnallisvaaleissa.
Grönlund toimi vaaliasiamiehenä kuntavaaleissa. Hän on ollut neljä kertaa vaaleissa ehdokkaana ja yhden kerran aiemmin myös vaaliasiamiehenä.
Keskusvaalilautakunnan sihteeri vaati häntä pysymään laskentapaikalla vaalihuoneiston sulkeutumiseen asti, jotta vaalituloksen tietoja ei pääsisi vuotamaan ulos. Grönlund näki, että vaatimus rajoitti hänen omaa äänioikeuttaan. Sihteeri katsoi, että Grönlund olisi voinut äänestää aikaisemmin. Apulaisoikeuskanslerin mukaan lakia ei rikottu. Kantelu/ratkaisu lähetettiin tiedoksi Oikeusministeriölle. Nyt asia on valtakunnansyyttäjällä rikosprosessina eikä enää kanteluna.
Grönlund kertoo tapahtumaketjusta näin:
-”Sain vaaliasiamiehenä lainvastaisen ohjeen/määräyksen olla paikalla klo 20 asti, mikäli menisin tarkkailemaan äänestyspäivänä ennakkoäänten laskentaa kello 10 alkaen. Tämä olisi estänyt minulta itseltäni äänestämisen, ja se etten ollut vielä äänestänyt oli myös hallintopäätöksen antajalla tiedossa. Myös muiden vaalipaikkojen valvonta, johon on oikeus, olisi tullut em. ”kopittamisella” evätyksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun halusin käyttää vaaliasiamiehen tarkkailuoikeutta.
–Vaalilain (vaalilaki, perustuslaki 2§, 14§, 106§ ) mukaan vaaliaasiamiehellä on oikeus – ei velvollisuutta- osallistua kaikkeen vaalitoiminnan valvontaan. Perustuslaki turvaa kansalaisen/vaaliasiamiehen oikeudet osallistua ilman rajoitteita yhteiskunnalliseen toimintaan: esim. äänestäminen, jota ei saa (vaalirikoslain mukaan) estää millään tavoin. Annettu ohjeistus johti minun luopumiseen vaaliasiamiehen oikeudesta, jotta varmistin äänestämiseni. Ei ole myöskään mitään lakia, ohjetta, määräystä, jotta vaaliasiamiehen pitäisi äänestää esim. ennakkoon.”
-Ei ole mitään lakia, ohjetta tms. mihin perustuu tämä hallinnollinen päätös. Ohjeistus on täyttä mielivaltaa, johon ei saa viranomainen ryhtyä, vaan kaiken toiminnan on perustuttava tarkoin lakiin (pl 2§)
-Lähtökohtaisesti viranomaisen laillisuusvalvonta suoritetaan oikeuskanslerinviraston toimesta ja siksi tein kantelun sinne. Siellä alkoi asian peittely eri tavoin. Kantelun käsittelyssäkin on rikottu useita hallintolain kohtia. Sieltä tuli vapauttava päätös, joka jätti huomiotta kaiken esittämäni ja päätöstä perustellaan vaalilailla, ohi perustuslain (pl 106§.)
Koska Grönlund mielestä laillisuusvalvonta petti, tehtiin rikostutkintapyyntö kyseisestä oikeuskanslerinviraston esittelijästä, joka jo heti oli alkuvaiheessa kantelukäsittelyä toimi siten, että hänestä tuli esteellinen hallintolain 28§ mukaan. Täten hänen olisi pitänyt siirtää itsensä sivuun eikä käsitellä asiaa enää yhtään mitenkään, Grönlund sanoo.
Keskeiset epäilyt ja tutkintanimikkeet
Tutkinnassa on kaksi eri asianumeroa, joissa epäiltyinä on julkista valtaa käyttäviä virkamiehiä Oikeuskanslerin virastosta, Oikeusministeriöstä ja Ylöjärven keskusvaalilautakunnasta. Tutkinta on kesken eikä syyllisyydestä ole tehty päätöksiä.
Grönlund sanoo: ”Tämä laittomaksi tulkittava toiminta vaalien suhteen on kahden virkamiehen vastuulla, siksi tästä on kaksi erillistä tutkintanumeroa (SY/549/2026 ja SY/570/2026), vaikka asiat saattavat yhdistyä prosessin edetessä. Näillä on myös sama käsittelijä valtakunnansyyttäjän toimistossa, joka kertoo, että asiat liittyvät toisiinsa.”
Tutkinnassa tarkastellaan epäiltyjä rikosnimikkeitä, kuten vaalirikosta, virkarikosta, pakottamista sekä esteellisenä toimimista. Kyseessä on oikeudellisesti merkittävä kokonaisuus, jolla voi olla ennakkotapauksellinen vaikutus vaaleihin liittyvään lainkäyttöön ja viranomaisvalvontaan, sillä aiempaa oikeuskäytäntöä ei ole.
Grönlund sanoo, että ”asiakokonaisuus tulee edellyttämään prosessin loppuunvientiä, että siitä tulee ennakkotapaus, jota järjestelmässä ei ole ja jolle on huutava tarve.”
Yleisesti luotettava vaalijärjestelmä
Suomessa vaalijärjestelmää on perinteisesti pidetty kansainvälisesti luotettavana. Suomessa vaaleihin liittyvät rikostutkinnat ovat olleet harvinaisia ja yleensä koskeneet yksittäisiä menettelyvirheitä. Vaalikiistoja on käsitelty esimerkiksi Korkeimmassa hallinto-oikeudessa äänioikeusluetteloihin, ehdokasasetteluun ja vaalien järjestämiseen liittyen. Joissakin kunnissa vaalituloksia on korjattu tai vaalit uusittu virheiden vuoksi.
Nyt esiin nostettu ongelma on ollut järjestelmässä vuosikausia, eikä sitä ole näin nostettu aiemmin esiin tai käsiteltäväksi, sanoo Grönlund.
Lähde:
Jorma Grönlundin tiedote 18.2.2026
Toimittaja
Karl Beckenström
