EU jatkaa Ukrainasta sotaa paenneiden tilapäistä suojelua vuodella. Uusilta hakijoilta vaaditaan jatkossa selvitys laillisesta poistumisesta Ukrainasta ja sotilaallisten velvoitteiden noudattamisesta. Samalla Suomessa on paljastunut satoja tapauksia, joissa suojaa on yritetty hakea useammasta EU-maasta.
Ssotaa pakeneville ukrainalaisille myönnettävää tilapäistä suojelua jatketaan 4. maaliskuuta 2028 asti.
Sisäministeriön mukaan mukaan EU-maat päättivät suojelun jatkamisesta vuodella. Tilapäisen suojelun järjestelmä otettiin käyttöön maaliskuussa 2022 sen jälkeen, kun Ukrainan sota oli laajentunut täysimittaiseksi. Tilapäistä suojelua saa tällä hetkellä EU- ja Schengen-alueella noin 4,4 miljoonaa ihmistä. Suomessa järjestelmän piirissä oleskelee noin 50 000 ukrainalaista.
Suomen valtioneuvoston on määrä tehdä jatkamista koskeva kansallinen päätös torstaina 6. elokuuta.
Uusilta hakijoilta vaaditaan näyttöä laillisesta poistumisesta
Suojelun jatkamiseen liitetään samalla uusia ehtoja. Jatkossa uuden hakijan on pystyttävä osoittamaan noudattaneensa Ukrainan lainsäädännön mukaisia sotilaallisia velvoitteitaan.
Käytännössä hakijan on todistettava poistuneensa Ukrainasta laillisesti. Selvityksenä voidaan käyttää esimerkiksi passissa olevaa Ukrainan viranomaisten poistumisleimaa tai muuta virallista paperista tai sähköistä asiakirjaa.
EU:n neuvoston mukaan rajauksessa huomioidaan sekä sotaa pakenevien ihmisten suojeluntarve että Ukrainan tarve puolustaa maataan.
Uudet ehdot koskevat ainoastaan uusia hakijoita. Niitä ei sovelleta henkilöihin, joilla on jo tilapäisen suojelun asema Suomessa tai jossakin toisessa EU-maassa.
Suomessa jo suojelua saavien ei siten tarvitse tehdä päätöksen vuoksi mitään.
Poliisi kertoi noin 700 väärinkäytösyrityksestä
Suojelun jatkamisen yhteydessä esiin nousevat myös järjestelmässä aiemmin havaitut väärinkäytösyritykset.
Posi TV uutisoi kesäkuussa Poliisihallituksen havainnoista, joiden mukaan sama henkilö on voinut hakea tilapäistä suojelua useammasta EU-maasta.
Mainos
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Janne Lepsu kertoi Posi TV:lle tapauksista, joissa henkilö oli esimerkiksi jättänyt tilapäisen suojelun hakemuksen Ruotsissa ja tullut tämän jälkeen Suomeen tekemään uuden hakemuksen.
Lepsun mukaan tällaisiin tilanteisiin liittyviä päätöksiä oli tehty noin 700.
”Tällaisia päätöksiä on tehty noin 700”, Lepsu kertoi Posi TV:lle.
Tapauksissa henkilölle ei kuitenkaan myönnetty toista rinnakkaista suojeluasemaa. Maahanmuuttovirasto eväsi uuden hakemuksen, jos hakijalla oli jo tilapäinen suojelu toisessa EU-maassa. Henkilöä vaadittiin tämän jälkeen palaamaan siihen jäsenvaltioon, jossa suoja oli alun perin myönnetty.
Tilapäistä suojelua voi EU:n sääntöjen mukaan saada vain yhdessä jäsenvaltiossa kerrallaan.
Uusi vaatimus laillisen Ukrainasta poistumisen todistamisesta ei suoranaisesti ratkaise useaan jäsenvaltioon tehtyjen hakemusten ongelmaa, sillä kyse on kahdesta eri ilmiöstä. Molemmat kuitenkin osoittavat, että alun perin nopeasti käyttöön otetun järjestelmän ehtoja ja valvontaa joudutaan tarkentamaan suojelun pitkittyessä.
Tuhannet ovat siirtyneet muihin oleskelulupiin
EU:ssa valmistaudutaan samalla siihen, että tilapäinen suojelu lopulta päättyy, kun Ukrainan olosuhteet sallivat turvallisen palaamisen.
Ukrainalaisille ei olla valmistelemassa erillistä pysyvää EU-oleskelulupaa. Unioniin pidemmäksi aikaa jäävien on haettava olemassa olevia kansallisia lupia esimerkiksi työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella.
Suomessa noin 7 500 ukrainalaista on jo siirtynyt tilapäisestä suojelusta muun oleskeluluvan piiriin. Työn perusteella lupa on myönnetty noin 4 300 ihmiselle ja perhesiteen perusteella noin 2 800 ihmiselle.
Tilapäinen suojelu jatkuu maaliskuuhun 2028, mutta sen päättymisen tarkkaa ajankohtaa ei vielä tiedetä. Ratkaisu riippuu ennen kaikkea Ukrainan sodan ja turvallisuustilanteen kehityksestä.
