Suomi nostaa EU-yhteisvelkaa – miljardi puolustukseen EU:n lainarahalla

Suomi on päättänyt käyttää miljardin euron rahoitusosuuden EU:n uudesta SAFE-rahoitusvälineestä vahvistaakseen puolustusteollisuuttaan ja erityisesti droonikyvykkyyksiä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi päätöksestä tiistaina 18. marraskuuta. Kyse ei ole vain kansallisesta puolustuksesta – samalla Suomi sitoutuu entistä syvemmin EU:n yhteisvelkaan ja yhteishankintoihin.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan kyseessä on ratkaiseva askel Suomen omalle turvallisuudelle.
“Tämä on tärkeä päätös, joka vahvistaa Suomen puolustusta, suomalaisen puolustusteollisuuden edellytyksiä sekä eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja yhteishankintoja.”

Droonit, maataistelu ja Ukraina yhteistyön ytimessä

SAFE-miljardi aiotaan kohdentaa erityisesti Suomen maataistelukyvyn vahvistamiseen monikansallisten yhteishankintojen kautta. Keskeisessä roolissa on droonisuorituskyvyn rakentaminen ja tiivis yhteistyö Ukrainan sekä Suomen liittolaismaiden kanssa.

Rahoitusvälineen tavoitteena on lisätä kysyntää suomalaisille puolustustuotteille ja antaa suomalaisille hankkeille strategista painoarvoa EU:n puolustusteollisuuspolitiikassa. Samalla SAFE tukee Ukrainan omaa puolustusteollisuutta ja sen integroitumista eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.

SAFE – EU:n uusi väline, joka syventää yhteisvelkaa

SAFE on EU:n tuore rahoitusinstrumentti, joka perustuu unionin yhteiseen varainhankintaan. Kyseessä on käytännössä sama mekanismi, jolla EU otti historiallista yhteisvelkaa koronapandemian elpymisvälineen (NextGenerationEU) kautta.

Mainos
Mainos

Nyt samaa mallia laajennetaan puolustusteollisuuden rahoittamiseen: EU ottaa velkaa yhteisesti ja jäsenmaat hyödyntävät näitä varoja kansallisiin hankkeisiin, mutta velka jää koko unionin yhteiseksi vastuuksi vuosikymmeniksi eteenpäin.

Suomen osalta SAFE-laina tuo uusia rahoituskanavia, mutta samalla se syventää Suomen asemaa EU:n yhteisvelan rakenteessa. SAFE-välineen laina-aika on poikkeuksellisen pitkä – jopa 45 vuotta – mikä sitoo jäsenmaat pitkään yhteiseen rahoituskehykseen.

Lähde: Valtioneuvosto

Toimittaja
Juha Korhonen

KOMMENTOI: