Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (SIPRI) julkaisi maanantaina raportin globaalin ase-ja sotatarviketuotannon kasvusta.
Maailman sadan suurimman ase- ja sotilaspalveluyrityksen liikevaihto nousi 632 miljardiin dollariin vuonna 2023 – 4,2 prosentin kasvu vuoteen 2022, kertoo SIPRI.
Tuotanto ja henkilöstö lisääntyivät
Monet asevalmistajat lisäsivät tuotantoaan vastaamaan noussutta kysyntää.
”Vuonna 2023 ase- ja sotilastulot kasvoivat merkittävästi, ja kehitys jatkunee myös vuonna 2024”, sanoo Lorenzo Scarazzato, SIPRI:n tutkija.
”Yritykset ovat käynnistäneet rekrytointikampanjoita, mikä viittaa odotuksiin myynnin kasvusta.”
Suurin osa kasvusta tuli eurooppalaisilta ja yhdysvaltalaisilta yrityksiltä. Poikkeuksena oli Aasia ja Oseania, jossa Kiinan aseteollisuuden ongelmat hidastivat kasvua.
Yhdysvallat: tulojen kasvu, monimutkaiset toimitusketjut
Yhdysvaltojen 30 suurinta aseteollisuusyritystä -mukaan lukien Lockheed Martin, Northrop Grumman ja General Dynamics – kasvattivat tulojaan. Niiden yhteenlasketut tulot nousivat 3,8 %.
SIPRI totesi, että “laaja-alaiset viivästykset ja budjettiylitykset vaivaavat kehitystä ja tuotantoa” kuten F-35-hävittäjien tuotannossa.
”Suurten yritysten monimutkaiset toimitusketjut altistivat ongelmille erityisesti ilmailu- ja ohjussektoreilla”, kertoo Dr. Nan Tian, SIPRI.
Eurooppassa hidas kasvu, mutta paljon tilauksia
Euroopan aseyritysten liikevaihto oli 133 miljardia dollaria, vain 0,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Kompleksisia asejärjestelmiä valmistavat yritykset työskentelivät vanhojen sopimusten parissa, minkä vuoksi liikevaihto ei heijasta uusien tilausten virtaa.
Saksan Rheinmetall lisäsi 155 mm:n ammusten tuotantoa ja myi Leopard-panssarivaunuja. Eurooppalaiset yritykset investoivat nyt uuteen tuotantokapasiteettiin, mutta raaka-aineiden saatavuus voi olla haastavaa.
Aseteollisuus käyttää mm terästä, alumiinia, titaania, volframia rakenteisiin ja panssareihin ja piitä, galliumia ja germaniumia käytetään elektroniikassa ja sensoreissa.
Venäjä: sotatuotanto nosti tuloja
Kaksi venäläistä suuryritystä kasvatti tulojaan 40 prosenttia, pääosin Rostecin ansiosta. ”Uusien sotilasvarusteiden tuotanto kasvoi merkittävästi, ja olemassa olevaa arsenaalia modernisoitiin”, sanoo Dr. Nan Tian.
Aasia ja Oseania: Etelä-Korea ja Japani kärjessä
23 aasialaista yritystä kasvatti liikevaihtoaan 5,7 prosenttia. Etelä-Koreassa liikevaihto nousi 39 prosenttia, Japanissa 35 prosenttia, osin kotimaisen kysynnän kasvun seurauksena.
”Kasvu heijastaa alueen sotilaallista vahvistumista ja Etelä-Korean pyrkimystä laajentaa asemarkkinaosuuksiaan myös Euroopassa”, sanoo SIPRI:n tutkija Xiao Liang.
Kiinassa liikevaihto kasvoi vain 0,7 prosenttia, mutta Intiassa 5,8 prosenttia. Taiwanin asetulot nousivat 27 prosenttia ja Turkin 25 prosenttia.
Lähi-itä: Gazan ja Ukrainan konfliktit kasvattivat tuloja
Kuusi lähi-idän suurinta aseyritystä lisäsi liikevaihtoaan 18 prosenttia, 19,6 miljardiin dollariin. Israelin yritykset saavuttivat ennätustulot- 13,6 miljardia ja Turkin aseyritysten liikevaihto nousi 6 miljardiin.
”Suurimmat Lähi-idän asevalmistajat saavuttivat ennennäkemättömän liikevaihdon, ja kasvu jatkuu”, kertoo Dr. Diego Lopes da Silva.
Aseyritysten suurimmat omistajat instutuutiosijoittajia
Maailman suurimmat ase- ja sotilaspalveluyritykset ovat amerikkalaiset Lockheed Martin, RTX, Northrop Grumman, Boeing, General Dynamics (USA), brittiläinen BAE Systems, venäläinen Rostec ja kiinalaiset AVIC, NORINCO ja CETC.
Ase‑ ja puolustusalan yritysten merkittävimpiä omistajia ovat institutionaaliset sijoittajat ja hedge‑rahastot. Esimerkiksi Amerikkalaisen Lockheed Martinin suurimmat omistajat ovat instituutiot kuten State Street Corporation, Vanguard Group ja BlackRock, Inc.
Aseteollisuus on kannattavaa liiketoimintaa, ja sen kasvu edellyttää jatkuvaa markkinakysyntää: sotia.
Suomi valmistaa ja myös ostaa ulkomailta
Suomen omaan aseteollisuuteen kuuluu sekä perinteisiä ase- ja ammustuottajia että teknologian yrityksiä. Patria (panssaroidut ajoneuvot ja huolto), Nammo Lapua (ammukset) ja Sako (kiväärit ja jalkaväen aseet). Suomi ei pysty tuottamaan kaikkea kotimaassa: raskas kalusto ja ilmatorjuntajärjestelmät hankitaan ulkomailta.
Suomen puolustusbudjetti vuonna 2025 on noin 6,5 miljardia euroa- noin 2,5 % BKT:stä. Suurin osa menee operatiivisiin kuluihin (palkat, varus- ja koulutustoiminta, ylläpito), mutta merkittävä osa – yli 1,8 miljardia euroa menee hankintoihin, kuten monitoimihävittäjät.
Viiden vuoden aikana puolustusmenot ovat kaksinkertaistuneet: 3,3 miljardista (2020) 6,5 miljardia (2025).Tämä kuvastaa Suomen panostusta puolustukseen ja asehankintoihin sekä Ukrainan ase-apuun.
Ulkoministeriön mukaan Suomesta on lähetetty Ukrainaan aseita ja puolustustarvikkeita arviolta 2,7 miljardia euroa sodan alettua.
Karl Beckenstrom
Tilaa Positv TÄSTÄ