On 14. huhtikuuta 2025, alue- ja kuntavaalien jälkeinen maanantaiaamu Tampereen Keskustorilla. Teatterin kulmalla minua tervehtii vasemmalta puolelta ohittava Tampereen tuleva pormestari Ilmari Nurminen. Hymyilen ja nyökkään takaisin. Tyhjä Keskustori muistuttaa pettymyksestä: Vapauden liiton kadonneista äänistä, Paavo Väyrysen kadonneista kannattajakorteista ja Itsenäisyyspuolueen Antti Pesosesta sekä VKK:n viime aluevaaleista. Tyhjä tori muistuttaa toisinajattelijoiden loputtomista varoituksista kansan kuuroille korville ja sokeille silmille mm. globalismista. Palataan Tampereelle vielä kirjoituksen lopussa.
Hylättyjen äänien ongelma
Kuntavaaleissa äänesti 54,2 prosenttia äänioikeutetuista ja aluevaaleissa 51,7 prosenttia (Yle). Aluevaaleissa alle kaksi miljoonaa ääntä hyväksyttiin ja yli kaksi miljoonaa suomalaista jätti äänestämättä. Äänestämättömyys hyödyttää valtapuolueita, joten seuraaviin vaaleihin tarvitaan protestiäänen mahdollisuus: ”äänestän systeemiä vastaan”. Vielä suurempi yllätys olivat hylättyjen äänien antajat, yli 120 000 äänestäjää (Yle). Aluevaaleissa hylättiin yhteensä 83 700 ääntä ja kuntavaaleissa 36 300. Vertailuksi: viime aluevaaleissa hylättyjen määrä oli vain 7 100 ääntä. Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla hylättyjen määrä nousi 230:stä 2 661:een (OKM). Näin suuri kasvu oikeusvaltiossa laittaisi liikkeelle prosessin vaalien uusimiseksi. Vai ujutetaanko tällaisella totaalisen emämunauksella kansan mieliin ajatus digitaalisesta äänestämisestä, joka sekin voitaisiin järjestää niin, että jokainen näkisi, koska ja kenelle on valtakirjan antanut? Vastuuta munauksesta ei taaskaan kanna kukaan, ja selityksiä riittää.
Pienpuolueiden haasteet
Toisinajattelijoiden puolueet, kuten Vapauden liitto ja VKK, jäivät ilman edustajia. Vuoden 2022 aluevaaleissa VKK sai 10 edustajaa. Vaalitappio voi johtua myös osaamattomuudesta. Politiikka on taitolaji, joka vaatii vuosien kokemusta kokoustekniikoista, valtasuhteista ja mediapelistä. Menestyvät puolueet rakentavat strategisia tiimejä, arvostavat todellisia politiikan osaajia ja käynnistävät kampanjat vuosia ennen vaaleja. Pärjätäkseen huomiotaloudessa pienpuolueiden aloitteiden ja kannanottojen on oltava erilaisia, vaikuttavia ja kiinnostavia, jotta ne ansaitsevat median huomion. VKK sai vuonna 2022 23 420 ääntä, mutta nyt kumpikin puolue sai yhteensä vain 8 665 ääntä. Entä jos tappio ei selity pelkästään osaamattomuudella? Esimerkiksi Tiina Keskimäen 600 äänen menetys Vantaa-Keravalla kesken vaali-illan ja Paavo Väyrysen kannattajakorttimysteeri presidentinvaaleissa vahvistavat epäilyjä. Viranomaisten tulisi julkaista äänten kirjaustiedot läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Terveydenhuollon tulevaisuus
Aluevaltuustojen toisinajattelijoiden puute on huolestuttavaa, sillä terveydenhuolto on kaaoksessa. Mehiläisen omistavat jo ulkomaiset sijoittajat, kuten luxemburgilainen CVC Capital ja yhdysvaltalainen Hellman & Friedman. Hyvinvointialueuudistus nostaa palveluiden hintoja, ja alueiden sekoitus yksityistä ja julkista palvelua on byrokratian ja tehottomuuden katastrofi. Alueiden olisi otettava mallia esimerkiksi Sveitsistä, miten terveydenhuolto voidaan järjestää yksityisesti vakuutusyhtiöiden kautta. Tällaista mallia on ehdotettu Etelä-Pohjanmaalla, mutta se ei ole saanut kannatusta. Myös Vapauden liiton Ossi Tiihonen ehdotti mallia Ylen pienpuoluetentissä. Toisinajattelijoiden ääni olisi välttämätön nykyisten kehityskulkujen haastamiseksi alueilla. Toki on myös todettava se tosiasia, että aluevaltuustoilla ei oikeasti ole todellista itsehallintoa, joten uudistus on kansanvallan osalta täysi susi.
Luovuttaako vai eikö?
Miksi toisinajattelijat eivät saaneet yhtään ainoaa aluevaltuustopaikkaa, kun niitä viime vaaleissa saatiin kymmenen? Varmasti enemmän ihmisiä on herännyt Suomen tuhoamispolitiikkaan kuin vuonna 2022. Matkustamme ajassa, jossa valheiden elinikä lyhenee kuin kesäpäivä juhannuksen jälkeen. Ovatko hylätyt äänet valhe, vai luovuttivatko äänestäjät, kun kerta Somaliassakin sai äänestää Helsingin kuntavaaleissa? Demokratia on vähemmistön enemmistön hirmuvaltaa naamioituna enemmistön tahdoksi. Demokratia on näennäistä kansalaisvaltaa, se ei ole tasavaltaa, jossa meillä kaikilla olisi yhtä paljon valtaa. Hirmuvalta on virkamiesvaltaa, joka laatii esitykset, joista sitten näennäisdemokraattisesti vähemmistön enemmistö tekee päätöksiä. On hyvä muistaa, että näissäkään vaaleissa yksikään puolue ei saanut yli 13 prosentin kannatusta. Ainoa oikea tapa laskea systeemipuolueiden kannatus on laskea se kaikkien äänioikeutettujen äänestäjien määrästä. Vaikka usko systeemiin olisi mennyt, kunnissa tehdyt päätökset ovat lähellä jokaista meitä. Siksi niiden toisinajattelijoiden, jotka haluavat asioihin vaikuttaa, tulisi yhdistää voimansa. Ilman systeemipuolueiden puoluetukia toimivissa puolueissa kaikki työ on vapaaehtoisten varassa. Yhdistämällä voimat myös vapaaehtoisia saattaisi ilmaantua lisää.
Tampere ja toivo
Palataan vielä Tampereen keskustorille jonka rakennukset muistuttavat vielä kauniin arkkitehtuurin olemassaolosta. Juho Hirvelä teki Tampereella tolkun kampanjan ja sai erittäin vahvan mandaatin kaupunginvaltuustoon. Juhon yksi kantava teema on tehdä kunnianpalautus perinnerakentamiselle. Myös Pro Lahti jatkoi vahvaa menestystä Lahdessa.
Kun katsoo median esittämiä kannatuslukuja, toivo voi vaikuttaa menetetyltä, mutta kun katsoo alla olevia todellisia kannatuslukuja, jotka ovat suhteutettu kaikkiin äänioikeutettuihin (4 530 989) kuntavaaleissa 2025, niin toivoa on.
Kuntavaalit 2025 tulos (kannatus suhteutettuna äänioikeutettuihin, eniten kannatusta saanut ensimmäisenä)
Hiljainen enemmistö (ei-äänestäjät): 45,8 %, 0 paikkaa
Sosiaalidemokraatit: 12,27 %, 1 715 paikkaa
Kokoomus: 11,65 %, 1 573 paikkaa
Keskusta: 8,75 %, 2 639 paikkaa
Vihreät: 5,60 %, 427 paikkaa
Vasemmistoliitto: 4,93 %, 546 paikkaa
Perussuomalaiset: 4,07 %, 637 paikkaa
Ruotsalainen kansanpuolue: 2,48 %, 426 paikkaa
Kristillisdemokraatit: 1,90 %, 279 paikkaa
Liike Nyt: 0,23 %, 18 paikkaa
Muut: 295 paikkaa
Aluevaalien 2025 tulos (kannatus suhteutettuna äänioikeutettuihin)
Hiljainen enemmistö (ei-äänestäjät): 48,3 %, 0 paikkaa
Hylätyt äänet: 2,11%, 0 paikkaa
Sosiaalidemokraatit: 12,27 %, 320 paikkaa
Kokoomus 11,65 %, 281 paikkaa
Keskusta 8,75 %, 304 paikkaa
Vihreät 5,60 %,107 paikkaa
Vasemmistoliitto 4,93 %, 117 paikkaa
Perussuomalaiset 4,07 %, 106 paikkaa
Ruotsalainen kansanpuolue 2,48 %, 71 paikkaa
Kristillisdemokraatit 1,90 %, 62 paikkaa
Liike Nyt 0,23 %, 4 paikkaa
päätoimittaja,
Ilkka Tiainen
Hyvää yhteiskunnallista,
Tutkivaa journalismia.
Tällaista tarvitaan lisää.
Mediapoolin puhuvatpäät eivät tämän
Kaltaista selvitystyötä kykene tuottamaan.
Tai ehkä totuuden kertominen on heiltä
vain kielletty.
-KIITOS-