Lainvalmistelussa uusi vangitsemisperuste – ”yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhka” herättää tulkintakysymyksiä

Hallituksen esityksen muotoon laaditussa mietinnössä ehdotetaan merkittäviä muutoksia pakkokeinolain 2 luvun vangitsemissäännöksiin sekä 10 luvun salaisia pakkokeinoja koskeviin määräyksiin. Tavoitteena on vahvistaa rikostorjuntaa ja selkeyttää lainsäädäntöä vastaamaan sekä kansallista että kansainvälistä oikeuskäytäntöä.

Ehdotuksen mukaan rikoksesta todennäköisin syin epäillyn vangitseminen edellyttäisi jatkossa aina jonkin pakkokeinolaissa määritellyn erityisen edellytyksen — kuten karttamis-, sotkemis- tai jatkamisvaaran — toteutumista. Näiden rinnalle esitetään kuitenkin täysin uutta kriteeriä: yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaa.

Uusi vangitsemisperuste on jo lainvalmisteluvaiheessa herättänyt kysymyksiä. Käsite “yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhka” on laaja ja voi olla vaikea rajata käytännön tilanteissa. Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että vangitseminen on poikkeuksellisen voimakas pakkokeino, ja siksi sen tulee perustua mahdollisimman tarkkarajaiseen arvioon.

Salaiset pakkokeinot laajenemassa

Osana kokonaisuudistusta esitetään myös salaisten pakkokeinojen käytön laajentamista. Uusia keinoja olisivat muun muassa:

  • salainen paikkaan kohdistuva etsintä

  • osallistuvan tietolähteen käyttö

  • ampuma-aserikosten sisällyttäminen ylimääräisen tiedon käyttämistä koskevien säännösten piiriin.

    Mainos
    Mainos (ei linkkiä)

Tavoitteena on vahvistaa viranomaisten kykyä puuttua vakavaan rikollisuuteen ja ennaltaehkäistä rikoksia tilanteissa, joissa tavanomaiset tutkintakeinot eivät riitä.

Voimaantulo syksyllä 2026

Esityksen mukaan laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2026. Ennen sitä eduskunta arvioi, voidaanko uusi vangitsemisperuste muotoilla riittävän täsmällisesti siten, että se tukee rikostorjuntaa ilman, että yksilön oikeusturva heikentyy.

Toimituksen kommentti

Lainvalmistelussa on herännyt kysymys siitä, voisiko “yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhka” ulottua jollain tavalla myös sananvapauden alueelle. Jos tulkinta jää väljäksi, on kysyttävä, onko olemassa riski, että voimakkaasti valtavirrasta poikkeavat mielipiteet tai kiistanalaiset kannanotot voitaisiin tulevaisuudessa nähdä uhkaa luovina?

Toimittaja 
Juha Korhonen

Tilaa Positv TÄSTÄ

KOMMENTOI: