Espoon valtuusto hyväksyi osakassopimuksen 17.11.2025 äänin 49–26 ja Turun valtuusto hyväksyi sopimuksen yksimielisesti. Muut kunnat (Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi) käsittelevät asiaa vasta joulukuussa. Lohjan valtuusto tekee päätöksensä viimeisenä 15.12.2025.
Länsiradan rakentaminen tapahtuisi vuosina 2027–2028. Hankkeen tavoitteena olisi luoda Turku–Tampere–Helsinki-kasvukolmio ja 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäynti- ja asiointialue, joka yhdistää Helsingin, Espoon, Lohjan, Salon ja Turun.
Turun Perussuomalaiset toivoo, että Länsirata vahvistaisi elinkeinoelämää, houkuttelisi investointeja, parantaisi yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja avaisi uusia mahdollisuuksia työnteolle, opiskelulle ja matkailulle. Espoo–Lohja-rataosuuden uskotaan tuovan 5–6 miljardin euron kiinteistökehityshankkeet ja noin 50 000 asuntoa sekä yrityshyötyjä alueelle.
Länsirata voisi virkistää tiettyjä alueita, kuten Vihtiä ja Lohjaa, mutta taas näivettää toisia. Vanhan Helsinki–Turku-radan henkilöjunaliikenteen väheneminen on jo havaittavissa muun muassa Raaseporissa, ja se heikentäisi kaupungin veto- ja pitovoimaa, epäili Raaseporin kaupunginvaltuutettu Linnéa Henriksson. (Kuntalehti 29.5.2024)
Lisää velkaa ja myös valtionomistuksien myyntiä?
Länsirata-hankkeen arvioitu kokonaiskustannus on noin 3–4 miljardia euroa. Osakkaat rahoittavat hanketta 800 miljoonalla, josta kuntaomistajat 400 miljoonalla eurolla. Länsirata Oy:n osakkaana ovat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Valtio rahoittaisi Länsirataa 400 miljoonalla eurolla. Kuitenkaan oma rahoitus ei kata hankkeen kokonaiskustannuksia.
Petteri Orpo on sanonut syyskuussa 2024 Kuntalehden haastattelussa, että hallitus ei ottaisi lisää velkaa infrahankkeisiin, vaan käyttäisi omaisuustuloja – kuten valtion omaisuuden myynnistä saatavia varoja.
Valtion pörssiomistusten arvo on jo pudonnut 44 prosenttia Petteri Orpon hallituskaudella (2023–2025). Kesäkuussa 2023 valtion pörssiomistusten (Neste, Fortum, Sampo, Stora Enso, VR jne.) arvo oli 28,1 miljardia euroa, mutta huhtikuussa 2025 arvo oli enää 15,7 miljardia euroa.
Valtion velan kasvaessa niin velanottaminen kuin valtion omistustenkin myynti on arveluttavaa. Vuoden 2025 aikana valtio on ottanut velkaa jo noin 13 miljardia euroa. (Tilastokeskus)
EU-tuki ei riitä
Länsirata Oy:lle on annettu oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun valtion ja kuntien rahoitus sekä EU:n CEF-tuki on käytetty.
Yhtiö sai suunnitteluun 37,5 miljoonaa euroa EU:n Verkkojen Eurooppa -tukea. Tunninjuna-hanke haki (CEF) tukea uudelleen. Hakemus hylättiin heinäkuussa 2024, koska hankkeen hyöty–kustannussuhde oli liian heikko (0,44). Eli uutta CEF-tukea ei näköpiirissä, mikä tekee noin miljardin euron rahoitusaukon Länsiradalle. Nyt 520 miljoonaa lainaa on jo otettu Länsirata Oy:lle – laina, jonka valtio takaa.
Yhtiön rakentama infra-omaisuus siirretään valtiolle rakentamisen päättyessä tai yhtiö muutetaan valtion omistamaksi, kertoo Liikenne- ja viestintäministeriö. Velka siirtyy mukana.
Länsiradan ylläpito jää valtion maksettavaksi
Valtio vastaa rakentamisen jälkeen radan hoito- ja kunnossapitokustannuksista. Nykyisenkin Helsingin ja Turun välisen ratajärjestelmän huolto- ja kunnossapitokustannukset ovat 400–600 miljoonaa euroa vuodessa.
Kyseenalainen hyöty
Nykyisin junamatka Helsingistä Turkuun kestää vajaat kaksi tuntia. Tulevaisuudessa Länsiradan (ent. ”Tunnin juna”) valmistuttua matka-aika lyhenisi noin 78–86 minuuttiin. Eli miljardi-investoinnilla matka-aika lyhenisi 34–44 minuuttia.
Onko puoli tuntia vähemmän matka-aikaa niin merkittävä, että sen perusteella ihmiset alkaisivat muuttaa ja investoida enemmän alueelle? Entä onko se kolmen miljardin arvoinen sijoitus? Entä kuinka järkevää on rakentaa uusi rata jo olemassa olevan viereen, kuten Espoossa, Kirkkonummella ja Lohjalla, alueella, jossa radat kulkevat lähes rinnakkain tietyillä osuuksilla?
Länsiradan kritiikkinä lisäkustannusriskit ja avohakkuut
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on vastustanut Tunnin juna -hanketta ja näkisi miljardeille parempaa käyttöä. Ranne on pitänyt hanketta pääministeri Petteri Orpon (kok.) henkilöitymänä. Orpo on kotoisin Turusta.
Väylävirasto, joka vastaa valtion väyläverkosta, on ilmaissut huolensa piilevistä kustannusriskeistä. Keskustan Jouni Ovaska ja RKP pitävät hanketta ”vastuuttomana” ja varoittavat myös merkittävistä lisäkustannusriskistä. (RKP) edustajat Kirkkonummen valtuustosta ovat arvostelleet hanketta korkean kustannuksen ja kyseenalaisen hyödyn vuoksi.
Länsirata-hanke on kohdannut vastustusta myös luonto- ja maisemavaikutusten takia. Länsiradan reitti vaikuttaisi luontaisesti ja kulttuurimaisemallisesti arvokkaisiin alueisiin, vanhoihin suomalaisiin maaseutumaisemiin, peltoihin ja idyllisiin asuinalueisiin. Kulttuurimaisemahaittaa ei voi rahassa mitata.
Vihreiden Risto Nevanlinna ja muut vastustajat ovat huolestuneita arvokkaan luonnon tuhoutumisesta leveän ratakaistaleen alle. Länsirata Oy kertoi Salon Seudun Sanomille, että hankealueen pinta-alasta 53 % on metsää, ja metsäpinta-alaa kaadetaan noin 470 hehtaaria. Vihreän siirtymän hanke tämä ei siis ole.
Osa vastustajista taas katsoo, että rahat pitäisi käyttää olemassa olevien teiden ja Rantaradan korjaamiseen, ei uuden radan rakentamiseen.
Nykyisen junarataverkon korjausvelka on Valtion rautateiden arvioimana 1,7 miljardia euroa. Suomen nykyisen tieliikenneverkon korjaustarpeeksi on arvioitu 3–4 miljardia euroa. Sama summa, jonka Länsirata nielee.
Länsirataa vastaan on tehty kansalaisaloite nimeltään Loppu Länsiradalle – Taloutta turmelevalle tunnin junalle!. Aloite kritisoi hankkeen liiketaloudellista kannattamattomuutta, ympäristövaikutuksia ja valtion velkataakan kasvattamista. Aloitteeseen kerättiin allekirjoituksia vuoden 2025 maaliskuuhun asti 15 920, mutta kansalaisaloitetta ei käsitellä eduskunnassa, koska siihen ei kertynyt vaadittua 50 000 kansalaisen kannatusilmoitusta.
Länsi-Suomen pakkolunastukset
Länsiradan rakentamisen yhteydessä joudutaan purkamaan 33 asuinrakennusta ja yli 200 muuta rakennusta. Pakkolunastuksessa talon omistajalle maksetaan lunastetun kiinteistön käypä hinta ja haitankorvaus, jos lunastus aiheuttaa pysyvää haittaa jäljelle jäävälle omaisuudelle sekä vahingonkorvaus. Mutta korvaako raha satoja vuosia suvun omistuksessa olleen perinnetilan ja historiallisen rakennuksen? Tai modernin infran runteleman perinnemaiseman?
Toimittaja
Karl Beckenstrom