Lauantaina juhlitaan itsenäisen Suomen 108-vuotissyntymäpäivää. Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi 6. joulukuuta 1917. Tuona päivänä eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen, jonka oli laatinut Pehr Evind Svinhufvudin senaatti ja allekirjoittanut koko hallitus. Julistus luettiin eduskunnalle jo 4. joulukuuta, ja kaksi päivää myöhemmin se sai lopullisen hyväksynnän. Näin päättyi 108 vuotta kestänyt autonominen suuriruhtinaskausi Venäjän keisarikunnan osana (1809–1917) ja yli 600 vuotta kestänyt Ruotsin valtakausi (noin 1249–1809). Toki osia Suomesta jouduttiin 2. maailmansodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle ikään kuin sotakorvauksena ja rangaistuksena suur-Suomea takaisin tavoitteleville suomalaisille.
Suomen itsenäisyyden ajan historia on varsin hyvin tiedossa, mutta suurin osa dokumentoidusta Suomen muinaishistoriasta on kirjoitettu muiden maiden alaisuudessa, lähinnä Ruotsin, ja voidaankin todeta että voittaja on kirjoittanut Suomen historiasta mieleisensä. Heidän mukaansa Suomalaiset olivat takapajuinen ja alkeellinen perunakuoppakansa ilman omaa kulttuuria ja yhteiskuntajärjestelmää, joita siksi voikin verottaa ja riistää ilman sen suurempia omantunnontuskia. Jos tarkastelemme ennen vuotta 1000 jaa. laadittuja karttoja – ajalta, jolloin Ruotsi ei ollut vielä alistunut Rooman ja kirkon vallan alle eikä ollut niiden tuella aloittanut Suomen valloitusta, voidaan havaita Skandinaviassa olleen valtavan kokoinen itsenäinen maa-alue. Tuo oli ”pakanoiden” asuttama valtava alue, josta on saatavilla vain hajanaista tietoa, nimetään kartoissa suomalaisten heimojen (Finnish tribes) alueeksi. Toki useita muitakin nimiä on käytetty mm. Kvenland, Quenland, Helsingland, Kaleva, Kainuu, Finni, Saari, Bothnia, Birka.
Vanhoista kartoista, joita voidaan pitää historiallisina dokumentteina, voidaan havaita, että Suomen heimojen maa-alue pieneni sitä mukaa, kun kristinusko laajeni ja levittäytyi pohjolaan, kunnes vuonna 1300 voidaan katsoa koko pohjolan olevan kristinuskoon kastettujen hallitsijoiden alaisuudessa. Toki pohjolan sisukkaan pakanakansan käännyttäminen oli vasta alussa ja enemmistön saaminen yhden jumalan uskoon vei satoja vuosia.
Mitä tietoa on Suomen muinaishistoriasta on saatavilla?
Historiantutkijoiden aineisto voidaan jakaa karkeasti muutamaan eri ryhmään
-
1. Arkeologinen aineisto
-
2. Geneettinen aineisto
-
3. Kirjalliset lähteet
-
4. Kielitieteellinen aineisto
- 5. Perimätieto
Tosin perimätieto – se, mitä usein on eniten saatavilla – ei ole virallisesti hyväksytty tiedonlähde, mutta sen pohjalta on tehty useita arkeologisesti merkittäviä löytöjä. Suomessakin tunnetaan lukuisia tarinoita vaikutusvaltaisista heimoista, kuninkaista ja ihmisistä, joille on liitetty jumalallisia ominaisuuksia. Rohkeimmissa saagoissa suomalaisia on jopa pidetty alkuperäisenä paratiisin kansana, ajalta ennen jääkautta.
”Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.”Mainos![]()
Joidenkin kielitieteilijöiden mukaan suomen kieli on vähintään 10 000 vuotta vanhaa, ja ihmeellisenä pidetään että sitä alettiin kirjoittaa vasta 1500-luvulla. Varhaisimpia kirjallisia ja kartografisia lähteitä pohjoisen Finlandista, Kvenlandista löytyy nykyisen ajanlaskumme alusta. DNA- ja haploryhmä tutkimus kehittyy tällähetkellä nopeasti, ja jo nyt voidaan nähdä että suomalaisten perintötekijät on sidoksissa Euroopan vanhimpaan korkeakulttuuriin Kreikan Minolaisuuteen sekä kauas itään, jopa amerikan alkuperäiskansoihin saakka.
Suomen maaperästä on kaivettu esiin myös paljon arkeologista aineistoa joka tukee historiallista merkittävyyttä, Täältä on löydetty ihmeellisen suuri määrä taidokkaasti valmistettuja Ulfberht-miekkoja, Joutsenon Kuurmanpohjan arkeologisissa kaivauksissa Lappeenrannassa tehdyt löydökset viittaavat siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten, ensimmäisenä maailmassa. Karijoen Susiluola kuuluu Pohjolan kiehtovimpiin arkeologisiin kohteisiin, ja sen asutushistoria näyttäisi ulottuvan jopa 120 000 vuoden taakse – ajalle ennen jääkautta.
Nostakaamme siis malja Suomen itsenäiselle manipuloimattomalle historialle ja tiedonvälitukselle
Toimittaja
Keijo Ovaska

Mitä on jäljellä ? Lauantaina vietän Suomen itsenäisyyden muistopäivää eikä se ole riemujuhla.
Tietoa ja tiedonvälitystä. Muuttamalla käsityksemme menneisyydestä realistisemmaksi, tulevaisuudestakin tulee realistisempi, varmempi. Kaikki perustuu johonkin, nykyhetki on tavallaan vaan linssi, joka heijastaa menneisyyden eteemme. ”Historia toistaa itseään”