Suomen viileä ilmasto, uusiutuva energia ja vakaa sähköverkko houkuttelevat ulkomaisia teknologiayhtiöitä. Suomessa on 33 toiminnassa olevaa datakeskusta ja suunnitteilla tai rakenteilla noin 45–55 datakeskushanketta. Microsoft on rakentamassa datakeskuksiaan Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin.
Google avasi Suomen ensimmäisen datakeskuksen vuonna 2011 Haminaan. Googlen datakeskuksessa työskentelee noin 400 Googlen työntekijää. Se tieto, kuinka moni Haminan 400 työntekijästä on suomalaisia, ei ole julkisesti saatavilla.
Datakeskukset tuovat Suomeen miljardien teollisuusinvestoinnit, verotuloja ja työpaikkoja, mutta herättävät huolta sähkön hinnan noususta ja energianjakelun tasapainosta. Kyse on laajasta energia- ja infrastruktuurimuutoksesta, jolla on vaikutus sähkömarkkinaan ja teollisuuspolitiikkaan.
Datakeskusten sähköntarve on giganttinen. Esimerkiksi Orimattilan 800 MW kapasiteetin datakeskuksen sähkönkulutus täystehoisessa käytössään olisi noin 90 % Loviisan ydinvoimalan sähköntuotannosta.
Lisää tuulipuistoja ja ydinvoimaloita?
Pääsähkösyöttö datakeskuksille tulee Suomen sähköverkosta, jossa paino on uusiutuvalla ja hiilineutraalilla energialla. Monet yritykset, kuten Google ja atNorth, sitoutuvat käyttämään 100 % uusiutuvaa sähköä: tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja vesivoimaa, mikä lisännee myös tuulipuistojen ja uuden ydinvoimalankin tarvetta. Nykyisistä 1600sta tuulivoimaloista noin 80% on ulkomaalaisessa omistuksessa. Niidenkin maisema-ja ympäristöhaitta on Suomen ja Suomen luonnon maksettava.
Toisaalta monet datakeskukset hyödyntävät hukkalämpöä kaukolämpönä, jolloin ne korvaavat fossiilipohjaista lämmitystä ja alentavat hiilipäästöjä.
Kymmeniätuhansia taloja voimalinjojen alta
Suomeen rakennetaan merkittävästi uusia sähkölinjoja ja kantaverkon kapasiteettia datakeskusten tarpeisiin. Fingrid on käynnistänyt ohjelman, jonka myötä Etelä-Suomen liittymäkapasiteetti tuplaantuu 2030-luvun alkupuolella. Kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa tulevien vuosien aikana yli 4 000 kilometriä uutta voimalinjaa Ruotsin kautta alas etelä-Suomeen asti.
Lähde: Fingrid kantaverkon-
Voimalinjojen rakentaminen vaikuttaa tuhansiin maanomistajiin lunastusmenettelyn kautta.
”Mikäli kiinteistöjä olisi keskimäärin 3–4 kilometrillä, saattaa lunastusmenettely koskea noin 12 000–16 000 kiinteistöä”, arvioi Fingridin suunittelupäälikkö Aki Laurila (IS 23.6.2025)
Monet maanomistajat vastustavat uusia voimalinjoja, koska koteja, taloja ja talouskiinteistöjä menetetään pakkolunastuksella ja metsiä hakattava linjojen alta.
Datakeskusten työllisyysvaikutus?
Työllistävä vaikutus jakautuu rakentamis- ja tuotantovaiheeseen: Rakentamisvaiheessa datakeskushankkeet työllistävät yhteensä 45 000 henkilötyövuotta. Mutta valmistuttuaan datakeskukset työllistävät enää noin viidesosan, noin 9 900 henkilötyövuotta. Tietoa ei vielä myöskään ole siitä, kuinka paljon korkeakoulutetusta työvoimasta ulkomaiset yritykset tuovat mukanaan. Ylläpitoon tarvitaan lähinnä siivoojia, vartijoita, sähkömiehiä tai putkimiehiä.
Verohyöty?
Suomessa toimivat ulkomaiset datakeskukset maksavat sähköstä merkittävästi vähemmän veroa. Vaikka datakeskusyritykset maksavat kiinteistöveroa ja arvonlisäveroa, niiden suora verotus sähköstä on lähes nolla – noin 0,05 senttiä kilowattitunnilta.
Tuulivoima- ja datakeskusinvestoinnit tehdään ulkomaalaisella pääomalla Suomen maaperälle, ja niiden toiminnasta hyötyvät lähinnä ulkomaalaiset pääomasijoittajat. Metsiä kaadetaan datakeskuksien ja tuulivoimapuistojen alta jopa satojen hehtaarien alueelta. Näin valtavat datakeskukset olisivat jo vakava maisemaamuuttava haittatekijä.
Yhdysvaltalainen Blacstone sijoitusyhtiö kaavailee datakeskusta Forssaan. Toteutuessaan se olisi Suomen suurin sähkökuluttaja. Forssaan jo esisovittu datakeskus vaatisi jopa 150 hehtaarin maa-alueen avohakkuineen.
Forssan keskuksen 150 hehtaarin datakeskus toisi kiinteistöveroa vain parituhatta euroa vuodessa.
Laskelma Forssan ulkopuolella haja-asutusalueella 150 hehtaarin datakeskukselle, kun sovelletaan 90 %:n veroalennusta yli 10 000 neliön ylittävältä osalta.
-
Ensimmäiset 10 000 m²:
10 000 m² × 0,75 €/m² = 7 500 € -
Lisäksi 1 490 000 m² (90 %:n alennus):
1 490 000 m² × (0,75 € × 10 %) = 1 490 000 × 0,075 € = 111 750 € -
Yhteensä maapohjan verotusarvo:
7 500 € + 111 750 € = 119 250 €
Jos kunnan kiinteistöveroprosentti on esimerkiksi 1,50 %, maapohjan vuosittainen kiinteistövero on:
-
119 250 € × 1,50 % = 1 788,75 €/vuosi
Onko tämä merkittävää veroa kunnalle?