Gasgrid Finland Oy on valtion omistama kaasunsiirtoyhtiö, jolle on annettu tehtäväksi kehittää Suomen vetyinfrastruktuuria osana kansainvälistä ja pohjoismaista vetyverkkoa (Nordic Hydrogen Route). Hanke on parhaillaan ympäristöarvioinnin vaiheessa.
Yhtiö suunnittelee noin 1 500 kilometrin mittaista vetyputkea, joka kulkisi Suomen länsi- ja itärannikkoa pitkin Torniosta Porvooseen. Hankkeen tavoitteena on yhdistää suomalaiset vedyntuottajat ja raskaan teollisuuden energiankuluttajat, kuten Pohjanlahden tuulivoima-alueet sekä Raahen ja Tornion terästehtaat.
Putki mahdollistaisi vedyn viennin Eurooppaan sekä vedyn hyödyntämisen meriliikenteessä ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa. Gasgrid korostaa, että hanke tukisi Suomen energiaomavaraisuutta ja vihreän vedyn vientiä Eurooppaan.
Vihreän siirtymän projekti
Vetyä on tarkoitus tuottaa uusiutuvalla energialla elektrolyysin avulla, jolloin tuulivoimalla tuotettu sähkö hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi. Prosessi mahdollistaa päästöttömän, niin sanotun vihreän vedyn tuotannon. Teknologia on kuitenkin vielä kallis verrattuna fossiilisin menetelmin tuotettuun vetyyn, ja elektrolyysilaitosten investointikustannukset ovat korkeat.
Laaja putkiverkko halkoisi Suomen rannikkoalueet
Gasgridin suunnittelema runkoputki kulkisi Meri-Lapista etelä-Suomeen pitkin länsirannikkoa ja päätyisi lopulta Porvooseen. Matkan varrella putki haarautuisi Muurlan ja Suomusjärven alueella: toinen haara suuntautuisi Hangon satamaan ja toinen Inkoon satamaan. Someron pohjoispuolelta lähtisi yhteys pääkaupunkiseudulle.
Reitti sijoittuisi pääosin maahan. Putki kaivettaisiin noin metrin syvyyteen, ja sen halkaisija olisi noin metri. Rakentaminen sallisi peltoviljelyn putken päällä, mutta metsissä noin 10 metrin levyinen kaista pitäisi avohakata ja pitää puuttomana. Lähimmän asutuksen suojavyöhykkeen kerrotaan olevan 30 metriä.
14 000 maanomistajaa putkireitin varrella – varauksellinen vastaanotto
Vetyputki kulkisi 70 kunnan kautta ja koskettaisi arviolta noin 14 000 maanomistajaa. Gasgrid on käynyt keskusteluja reittikuntien kanssa. Gasgrid lunastaa omistusoikeudella putken tieltä pelto-ja metsä alueita, sekä maita joita tarvitaan venttiiliasemille, paineenvähennysasemille, kompressoriasemille ja linkkiasemille.
MTK:n mukaan maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen on varauksellinen. Huolta on noussut maankäytön rajoituksista, salaojien katkeamisesta, metsätalouden menetyksistä ja vesitalouden muutoksista, jotka voivat vaikuttaa viljelytuotantoon.
Gasgrid järjesti 24. marraskuuta 2025 tiedotustilaisuuden “Gasgrid-vetyputki – mihin maanomistaja voi vaikuttaa”. Gasgridin lupa- ja maankäyttötiimin edustaja Kirsi Koivunen esitteli hanketta. Etukäteen kerrottiin, että Gasgridin edustajat poistuisivat tilaisuudesta omien esitystensä jälkeen. Maanomistajat painottavat tarvetta avoimelle vuoropuhelulle, mikä ei nyt toteutunut, vaan keskustelu käytiin välityshenkilön kautta.
Kommentteja Gasgridin keskustelutilaisuudesta
“Metsään laitettu putki ei ole ongelmaton. Meillä putki tulee tien laitaan, mikä estäisi puutavaran varastoinnin. Merkittävät haitat metsätaloudelle tiloilla, joiden pääsuunta on metsätalous.” -metsätalousyrittäjä
“Monikansalliset teollisuusyritykset hyötyvät tästä, ja maanomistajat voivat vain katsoa sivusta, kun heidän viljelymaansa lunastetaan.” Suomalainen maanomistaja
“Hankehan aiheuttaa pysyvää metsäkatoa!” – Tarja H.
Tilaisuudessa toimittaja kysyi, kuinka monta asuintaloa jouduttaisiin lunastamaan vetyputken tieltä. Kysymykseen ei saatu vastausta.
Toimittaja
Karl Beckenström
Lisätietoa
https://gasgrid.fi/rakentaminen/suomen-kansallinen-vedyn-siirtoverkko/