Suomen joutuminen alijäämämenettelyyn on todennäköistä, syynä on liialliseksi kasvanut alijäämä. Tällä olisi dramaattisia vaikutuksia suomelle, eduskunnan päätösvalta kaventuisi merkittävästi.
Kun maa joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP) tai makrotaloudellisen epätasapainon korjaavaan vaiheeseen, EU:n komissiolla on oikeus:
-
vaatia yksityiskohtaiset talousraportit useita kertoja vuodessa
-
hylätä Suomen budjettisuunnitelmia ja vaatia muutoksia niihin
-
esittää konkreettisia leikkaus- ja verotustavoitteita
-
arvioida hallituksen talouspäätöksiä ennen kuin eduskunta ehtii niistä edes äänestää.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU:n virkamiesten mandaatti Suomen sisäiseen budjettipolitiikkaan kasvaa merkittävästi.
Päätökset, jotka normaalisti tehtäisiin eduskunnassa, voivat siirtyä ennakkohyväksyntään Brysseliin.
Leikkaukset ja veronkorotukset – mutta vain tietyllä tavalla
Jos EU katsoo, että Suomi ei ole uskottavasti sopeuttamassa talouttaan, se voi määrätä:
-
tarkat aikarajat alijäämän korjaamiselle
-
yksityiskohtaiset tavoitetasot menojen leikkauksille
-
veronkorotusvaatimuksia, joilla talous tasapainotetaan.
Vaikka EU ei määrää “leikatkaa tästä ja tästä”, se asettaa numeeriset pakotteet, jotka käytännössä pakottavat hallituksen toimiin, joita se ei muuten tekisi.
Seuraukset demokratialle: eduskunnan rooli kutistuu
Jos Suomi joutuisi EU:n tarkkailuluokalle, eduskunnan tosiasiallinen valta päättää itsenäisesti budjetista kaventuisi.
Tämä tapahtuisi ”EU-sopimusten mukaisesti” – hiljaisesti ja byrokraattisesti, ilman että kansalaiset välttämättä ymmärtävät muutoksen laajuutta.
Eduskunnan budjettivaltaa on perinteisesti pidetty suomalaisen demokratian ytimessä.
Tarkkailuluokalle joutuminen merkitsisi, että:
-
osa budjetista tehdään EU:n ohjeiden perusteella
-
osa budjetista on käytännössä pakko toteuttaa, vaikka hallitus tai eduskunta olisi eri mieltä
-
Suomen talouspolitiikan liikkumavara kaventuu vuosi vuodelta.
Sakkomahdollisuus – puhutaan kymmenistä tai sadoista miljoonista
Euroalueella on olemassa mekanismeja, joissa maa voi saada:
-
0,1–0,2 % BKT:sta suuruisen taloudellisen sanktion
-
käytännössä kymmeniä tai jopa yli sata miljoonaa euroa maksettavaa
Jos Suomi rikkoisi toistuvasti ohjeita tai laiminlöisi toimenpiteitä, sakot voivat realisoitua.
Miten tämä vallan siirtyminen EU:lle sovitetaan perustuslain kanssa. Perustuslaissa sanotaan seuraavasti: Perustuslain 2 §:
”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”
Toimittaja
Juha Korhonen