Tuore Nature.comissa julkaistu tutkimus tarjoaa houkuttelevan näkökulman siihen, miksi varhaiset valtiot syntyivät – ja miten verotus on ollut keskeinen moottori kirjoitustaidon, koulutuksen ja valtiollisen hallinnon kehittymisessä.
Perinteisesti on ajateltu, että valtioiden synty liittyi suoraan maanviljelyn yleistymiseen: kun yhteisöt pystyivät tuottamaan ruokaa enemmän, niissä syntyi ylijäämää, ja ylijäämä loi pohjaa valtiolliselle järjestäytymiselle.
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yhteys ei olekaan niin yksiselitteinen. Vaikka maatalous laajeni jo noin 9000 vuotta sitten, ensimmäiset tunnetut valtiot syntyivät merkittävästi myöhemmin – noin 5000 vuotta sitten. Tämä aikaero on herättänyt kysymyksen: mikä todella laukaisi varhaisten valtioiden muodostumisen?
Tutkijat osoittavat, että merkittävä tekijä oli juuri viljan – kuten vehnän, ohran, riisin ja maissin viljely. Nämä kasvit kypsyvät ennustettavasti, ja niiden jyvät voidaan helposti varastoida. Tämä tekee niistä erityisen hyvin soveltuvia verotuksen kohteiksi: Yhteisöjen johtajilla oli mahdollisuus kerätä veroja jyväkasveista ja näin luoda jatkuva tulovirta, jolla rakentaa ja ylläpitää valtiollisia instituutioita ja infraa.
Erityisesti James Scottin antropologinen teoria korostaa, että varhaiset valtiot toimivat eräänlaisina ”suojelurakenteina”: johtajisto tarjosi järjestystä ja turvaa vastineeksi verotettavasta viljasta.
Uusi tutkimus tukee tuota ajatusta, että kirjoitustaidon kehitys liittyi voimakkaasti verotuksen tarpeeseen. Kun verotus yleistyi, tarvittiin järjestelmä tallentamaan verotietoja: paljon ihmisiä, paljon satoa, paljon maksajia.
Kirjoitustaito ei siis alun perin ollut pelkkä viestinnän väline, vaan hallinnon työkalu. Koulutus loi myös hierarkioita: pieni kirjurieliitti pystyi hallinnoimaan verotietoja, muotoilemaan lakeja ja vahvistamaan valtaansa kirjallisten järjestelmien avulla. Tämän seurauksena valtiot saivat institutionaalisen perustan, jossa hallinnolliset rakenteet olivat tiiviissä yhteydessä verotukseen ja lakiin.
Tutkimus osoittaa myös, että viljan viljely ei välttämättä aina edeltänyt valtion syntyä. Sen sijaan varhaiset valtiot saattoivat aktiivisesti edistää viljan viljelyä, koska juuri vilja tarjosi parhaan mahdollisen veropohjan. Tämä kääntää perinteisen ajatuksen: maatalous ei pelkästään edesauttanut valtioiden syntyä, vaan valtio myös tuki maataloutta verotulojen vuoksi-
Tutkimus ei ole vain historiallinen kuriositeetti. Sen pohjalta voidaan nähdä selvä jatkumo nykypäivään: valtiot ovat kautta historian yhdistäneet informaation hallinnan (kirjoitustaito ja koulutus), verotuksen ja vallankäytön. Sama dynamiikka näyttäisi jatkuvan digitaalisella aikakaudella, vaikka välineet ovat muuttuneet.
Toimittaja
Keijo Ovaska