Vaatesuunnittelija yhdisti muodin ja tietojenkäsittelytieteen
Vaatesuunnittelija Rachele Didero on kehittänyt Adversarial Knitted Textile -tekniikan, joka suojaa kasvoja automaattiselta kasvojentunnistukselta.
Nuori innovatiivinen vaatesuunnittelija Didero Milanon Polytecnicosta yhdisti muodin ja tietojenkäsittelytieteen. Menetelmä perustuu adversarial-kuvioihin, abstrakteihin kuvioihin kankaassa, jotka sekoittavat valvontakameroiden algoritmeja. Kun henkilö käyttää tällaista vaatetta, hänen biometristä kasvodataansa ei voida tunnistaa. Kuva voidaan jopa luokitella väärin, esimerkiksi “eläimeksi” ihmisen sijaan.
Didero testasi kangasta mm. YOLO-järjestelmässä, joka on yksi reaaliaikaisen objektintunnistuksen algoritmeista. Kolmiulotteiset neulekuviot mahdollistavat algoritmien hämäämisen. Tekniikka patentoitiin Politecnicon kanssa vuonna 2021.
Vuonna 2021 Didero perusti startupin Cap_able, jota syntyi ensimmäinen Manifesto-kokoelma. Kokoelman tarkoitus on nostaa tietoisuutta yksityisyydensuojasta ja biometrisen datan suojelusta. Dideron mukaan kasvojentunnistus tapahtuu usein ilman suostumusta julkisilla paikoilla, vaikka kasvot ovat henkilötietojen ja biometrisen datan kaltaista yksityistä tietoa.
“Manifesto-kokoelman tavoitteena on tehdä ihmiset tietoisiksi yksityisyydestään ja biometrisen datansa suojelusta. Vaatteet toimivat paitsi suojana, myös keskustelun avaajana kasvojentunnistuksen ja yksityisyyden merkityksestä”, Didero kertoo.
Projekti korostaa, että digitaalisessa maailmassa henkilötiedot ovat arvokasta pääomaa, ja niiden suojaaminen vaatii uudenlaista tietoisuutta ja teknologiaa.
Rachele Didero opiskeli muotisuunnittelua Milanon Politecnicossa ja suoritti vaihto-opintoja mm. Barcelonan ESDI:ssa ja Fashion Institute of Technologyssä New Yorkissa. Vuonna 2019 hän huomasi, että tietojenkäsittelytieteen ja tekstiilien yhdistämisen mahdollisuudet. Palattuaan Milanoon hän jatkoi tutkimuksiaan ja kehitti adversarial-neulekankaan yhdessä Shenkar Collegen kanssa.
Kasvojentunnistus kokeilussa EU maissa
Kasvojentunnistusta käytetään joissakin EU-maissa kokeiluluontoisesti. Sitä on otettu käyttöön esimerkiksi Saksassa mm. rautatieasemilla ja suurissa tapahtumissa rikostutkinnan, etsintäkuulutettujen tunnistamisen ja rajavalvonnan yhteydessä. Suurin osa jäsenmaista käyttää teknologiaa harkitusti.
Toimittaja Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ