Asiantuntija on journalistin paras ystävä. Kun asiantuntija tuodaan esiin, vastuu siirtyy hänelle ja media voi esiintyä ikään kuin propagandasta vapaana. Korona-aikana ja Ukrainan sodan aikana olemme nähneet toistuvasti asiantuntijoita, jotka ovat olleet väärässä kerta toisensa jälkeen. Silti heidät otetaan mediaan julistamaan tiettyä narratiivia, eikä kukaan tunnu välittävän, vaikka heidän ennusteensa ja väitteensä osoittautuvat jatkuvasti virheellisiksi.

Tämä toiminta on täysin tietoista. Asiantuntijoilla rakennetaan ennalta sovittu narratiivi, ja jos faktoja ei ole, hankitaan “asiantuntija” kertomaan, että asiat ovat halutulla tavalla.

Ukrainan sodassa asiantuntijat ovat päivittäin kommentoineet, kuinka Ukraina etenee voitosta voittoon, vaikka todellisuus on ollut jatkuvaa perääntymistä. Tätä toistettiin erityisesti vuosina 2022 ja 2023. Pekka Toveri kiersi mediassa kertomassa, että Venäjän ohjusvaraston takaseinä näkyy jo ja että Venäjä on “ihan kohta” lyöty.

Kun Venäjän taloudesta haluttiin luoda tietty narratiivi, nostettiin esiin Mika Aaltola kertomaan, kuinka Venäjä romahtaa välittömästi, kun Venäjä suljettiin kansainvälisestä maksujärjestelmästä, Aaltola vakuutti suorassa lähetyksessä, että Venäjä romahtaa seuraavana maanantaina. Näinkin härski valhe ei aiheuttanut sen suurempaa keskustelua, saati oikaisua medioissa.

Tässä on mainittu vain kaksi esimerkkiä, mutta lista on pitkä. Media käyttää propagandan välineenä asiantuntijoita yliopistoista ja eri laitoksista, kunhan he täyttävät tietyt kriteerit ja toistavat halutun propagandan.

JSN-medioilla on tapahtunut  rappioituminen, ja todellisuudesta irtautuminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut rajua katsottavaa. Propagandaa on toki aina käytetty, mutta nyt toiminta on karannut täysin käsistä. Syynä on se, että mediakenttä on ollut propagandamedioille turvallinen ympäristö: kilpailua ei ole. Ei ole medioita, jotka toisivat todellisuuden esiin tai paljastaisivat propagandan.

Miksi totuutta ei vaadita? Propagandamedia on toiminut tässä taitavasti. Kun kaikki käyttävät samoja asiantuntijoita ja toistavat samaa narratiivia, ihmiset alkavat uskoa siihen, mitä haluavat uskoa. Totuus jää toissijaiseksi. Medioilta suorastaan toivotaan uutisia, jotka vahvistavat propagandan muovaamaa mielikuvaa. Valheet vahvistetaan asiantuntijoilla, jotka ovat lähes poikkeuksetta väärässä. A-studiossa kuullaan yhtä mielipidettä, ja kun Ruotsila päästetään muutaman kerran vuodessa studioon, syntyy valmiiksi parin viikon lööpit, joissa hänet leimataan pahaksi ihmiseksi. Tällä tavalla erilainen mielipide nuijitaan, ja voidaan todeta: “Katsokaa, kyllähän Ruotsilakin sai kommentoida, mutta on kuitenkin väärässä ja paha ihminen.”

Mainos

---

Median käyttämät asiantuntijat ovat todellisuudessa propagandisteja. Tuskin kukaan voi olla niin pihalla todellisuudesta, että olisi jatkuvasti ja systemaattisesti väärässä.

Mediakenttä suojelee  ”asiantuntijoita” työntämällä heidät aamusta iltaan näkyville. Kun vapaa media pyytää haastattelua, ”asiantuntijat” kieltäytyvät systemaattisesti. Tietenkin kieltäytyvät – koko korttitalo romahtaisi, jos propagandaa haastettaisiin faktoilla.

Vapaille medioille tie on nyt auki. Tarvitaan vain riittävä volyymi, jotta propagandan luoma narratiivi saadaan oikaistua. Totuus voittaa lopulta aina. Totuutta täytyy vain tuoda näkyviin tarpeeksi suurella volyymilla.

Propagandistit ja propagandamediat on aika siirtää syrjään. Lopulta totuus on se, jonka kanssa joudumme elämään. Ei ole vaihtoehtoista totuutta – on vain totuus.

Näkökulman kirjoittaja
Toimittaja
Juha Korhonen

Tilaa Positv TÄSTÄ