Vähän virallisempaa sävyä tällä kertaa. Mutta suomen tilanne ei juuri hymyilytä.
Suomi on viime vuosina tehnyt päätöksiä jotka tuntuvat jalolta kansainvälisyydeltä, mutta kun laskee yhteen kustannukset ja riskit jäljelle jää karu kuva: olemme ajaneet itsemme taloudelliseen ja strategiseen umpikujaan. Kansankielellä sanottuna suomineito on ahdistettu nurkkaan.
Koronatoimet, Ukrainan loputtomat tukipaketit ja lietsottu sodanpelko eivät ole erillisiä sattumia – ne ovat samaa jatkumoa, jossa lyhytnäköinen tunnepolitiikka ja ulkomaisten intressien palveleminen ohittavat suomalaisen edun täysin. Korona oli ensimmäinen suuri koe. Suljimme maan pelon ja liioiteltujen mallinnusten varassa. Ruotsi piti yhteiskunnan auki ja selvisi lopulta pienemmällä kokonaiskuolleisuudella asukasta kohti. Me otimme 30 miljardia lisävelkaa, tuhosimme kymmeniä tuhansia yrityksiä ja jätimme nuoret sukupolvet henkisesti ja koulutuksellisesti jälkeen. Velka jäi, lasku jäi – ja samat asiantuntijat, jotka vaativat sulkuja, pesivät kätensä.
Sitten tuli Ukrainan sota.
Suomi on antanut jo yli 2,3 miljardia euroa suoraa tukea, aseita, pakolaiskustannuksia ja kaikkea muuta laskettuna yhteensä 4–5 miljardia. Se on enemmän kuin koko oikeuslaitoksemme, poliisimme ja palokuntamme budjetit yhteensä. Kun kysyn miksi suomalaisen duunarin veroeurot menevät Zelenskyin hallinnon palkkoihin ja eläkkeisiin?
Vastaus on ”moraalinen velvollisuus” tai ”Nato-vaatimus”. Molemmat ovat valheita, joita toistetaan koska kukaan ei uskalla sanoa ääneen että
”keisarilla ei ole vaatteita”
Entä se paljon kehuttu Nato-turvakin? Se on myytti joka on myyty suomalaisille ”unilääkkeenä” Nato ei ole mikään taikakilpi. Artikla 5 on poliittinen lausuma, ei automaattinen pelastus. Yhdysvallat on sanonut selvästi, että se ei aio aloittaa ydinsotaa Baltian tai Suomen takia. Naton itälaidan maat ovat edelleen Venäjän ydinaseiden kantaman sisällä ja me olemme nyt etummainen linnake – ei suojattu maa vaan taistelukenttä jos jotain tapahtuu. Idän ja lännen välinen ”kynnysmatto” Olemme vaihtaneet neutraalin, ennakoitavan ja halvan puolustuksen kalliiseen ja vaaralliseen etulinjan asemaan. Ja maksamme siitä kallista hintaa. Puolustusmenot nousevat 7–8 miljardiin vuodessa, enemmän kuin koko koulutus, poliisi ja oikeuslaitos yhteensä. Samaan aikaan leikataan vanhustenhoidosta tai vähävaraisilta, lapsilta.
Meitä pelotellaan Venäjällä joka päivä mutta todellinen uhka on jo täällä: velkaantumisaste hipoo 80 %, budjetti on 15 miljardia alijäämäinen joka vuosi, ja velanhoitokustannukset nousevat korkojen mukana. Vuonna 2030 pelkkä velan korko voi syödä enemmän rahaa kuin koko perusopetus. Silloin ei ole varaa edes siihen Naton jäsenmaksuun, saati sitten asehankintoihin.
Suomi ei ole menettänyt maatamme viholliselle – olemme luovuttaneet sen itse. Olemme antaneet median, ulkomaisten lobbaajien ja poliittisen eliitin pelotella meidät tilanteeseen, jossa olemme valmiita tuhoamaan oman tulevaisuutemme ollaksemme ”oikealla puolella historiaa”
Historia ei maksa meidän eläkkeitä, sähköä tai ruokaa. Nato ei tuo turvaa – se tuo kalliin laskun ja uuden riskin. Ukrainan tuki ei auta Suomea – se köyhdyttää meitä. Koronavelka ei ollut pakollinen – se oli valinta. Ja jokainen näistä valinnoista on ollut sama: suomalainen etu viimeisenä.
Suomi on taloudellisesti menetetty, jos emme herää heti. Meillä on vielä hetki aikaa peruuttaa: irtautua loputtomista tukipaketeista, kyseenalaistaa Nato-jäsenyyden hinta ja hyödyt avoimesti ja lopettaa velalla elämisen. Jos emme tee sitä nyt, vuoden 2030 Suomi on maa, jossa nuoret lähtevät, vanhukset jäävät ilman hoivaa ja keskiluokka maksaa laskun, jota se ei koskaan tilannut. Luvut eivät valehtele. Eivätkä kartat. Suomi on vaarallisemmassa ja köyhemmässä asemassa kuin kertaakaan sitten talvisodan – ja tällä kertaa olemme tehneet sen aivan itse antamalla pirulle pikkusormen.
Voiko suomineidon suunnan vielä kääntää niin, että myös lastemme lapsilla olisi hyvä maa jossa elää ja kasvattaa uusia sukupolvia.
Meidän pitää yhdistyä enkä tarkoita väkivaltaa vaan sitä että toimimme kaikki yhdessä paremman tulevaisuuden puolesta. Yhdistämme voimamme pelkoa, vihaa ja valtaapitävien hurjia suunnitelmia vastaan.
Yhdessä olemme vahvoja.
Rukoillaan kaikki yhdessä rakkaan kotimaamme puolesta.
”pimeintä on aina ennen auringonnousua”
Marjaana Virtanen