Perinteisesti mykoproteiinin tuotannossa on hyödynnetty Fusarium venenatum -sientä, joka on tunnettu lihamaista rakennetta ja suutuntumaa tarjoavasta koostumuksestaan. Luonnollisessa muodossaan sienen soluseinät ovat kuitenkin paksut, mikä hidastaa proteiinin vapautumista ja heikentää ihmisen ruoansulatuksen tehokkuutta.
Tutkimusryhmä ratkaisi ongelman hyödyntämällä edistyksellistä CRISPR-geenieditointitekniikkaa. Poistamalla kaksi geeniä – jotka koodaavat entsyymejä soluseinän rakentamiseen ja sienen aineenvaihduntaan – tutkijat loivat uuden FCPD-version. Ohuemmat soluseinät parantavat merkittävästi proteiinin ruoansulatettavuutta ja tehostavat tuotantoa.
Huikeat tuotantohyödyt ovat selkeitä: FCPD-sieni saavuttaa saman proteiinin määrän 44 prosenttia pienemmällä sokerimäärällä verrattuna alkuperäiseen lajiin. Samalla sen kasvunopeus on peräti 88 prosenttia suurempi. Nämä parannukset tarkoittavat, että tuotantoketjusta saadaan huomattavasti enemmän syötävää proteiinia vähemmällä panostuksella ja nopeammassa aikataulussa.
Ympäristöjalanjälki pienenee merkittävästi. FCPD:n tuotannon hiilijalanjälki on jopa 60 prosenttia pienempi kuin aiemmin kehitetyn sieniproteiinin. Vertailtaessa siipikarjatuotantoon FCPD vaatii noin 70 prosenttia vähemmän maata ja vähentää makean veden saastumisriskiä 78 prosenttia. Tutkimuksessa mallinnettiin tuotantoa eri maissa, mukaan lukien sellaisissa joissa energiantuotanto perustuu pääosin uusiutuviin lähteisiin kuten Suomessa, ja ympäristöhyödyt osoittautuivat selkeiksi riippumatta tuotantoalueesta.
Vaikka FCPD lupaa paljon, haasteita on edessä. Geenimanipulointii herättää edelleen tervettä kyseenalaistamista sekä kuluttajien että lainsäätäjien keskuudessa, ja lupausten toteutumisen edellytyksenä ovat läpinäkyvyys ja perusteelliset turvallisuusarviot. Lihamaista makua ja suutuntumaa on jo saavutettu, mutta uusien terveellisten kuluttajatuotteiden kehittäminen vaatii vielä merkittäviä panostuksia ja laajamittaista testausta.
Toimittaja
Keijo Ovaska
Lähde Cell.org
Tilaa Positv TÄSTÄ
