Toimitus on yrittänyt selvittää noin 900 tuhannen suomalaisen reserviläisen sotilasvalan kohtaloa. Tarkoituksena on ollut selvittää, onko vala edelleen reserviläisiä sitova vai onko joku osa siitä muuttunut toimivallan siirron myötä. Emme ole saaneet tyydyttäviä vastauksia kysymyksiin ja on aiheellista kysyä, rikkooko jokainen sotilasvalan vannonut suomalainen nyt valaansa? 

Julkaisemme poikkeuksellisesti kysymykset ja niihin saadut vastaukset sellaisenaan sekä jatkokysymykset, joihin emme ole saaneet vastausta Puolustusvoimilta. 

1. Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa sotilasvalaan — onko sotilasvalassa jokin osa, joka ei ole velvoittava toimivallan siirron myötä? 

Vastaus: Puolustusvoimien päätehtävänä on jatkossakin Suomen puolustaminen. Nato-jäsenyys ei vaikuta varusmiesten palvelusjärjestelyihin tai asemaan.

2. Nato-jäsenyyden allekirjoitti ja toimitti eteenpäin siviilipalveluksen käynyt toimitusministeri Pekka Haavisto 4.4.2023. Täyttääkö tämä menettely kaikki puolustusvoimille asetetut menettelytavat liittyen toimivallan siirtoon? 

https://yle.fi/a/74-20025698/64-3-146851

Vastaus: Nato-jäsenyys on poliittinen päätös. Suomen liittymisprosessin vaiheita on avattu tarkemmin Valtioneuvoston verkkosivulla Suomen liittymisprosessi Natoon (valtioneuvosto.fi) Lisätietoa Suomen jäsenyyden vaikutuksista nimenomaan Puolustusvoimiin on koottu Puolustusvoimien verkkosivuille: Puolustusvoimat ja Nato - Puolustusvoimat

3. Ulkoministeri Haavisto lausui useasti ulkomaalaisissa haastatteluissa, että Suomella on armeija. Olen kirjelmöinyt tästä hänen avustajalleen ja saanut vastauksesi, että vaikka ulkoministeri käyttää sanaa armeija, hän tarkoittaa puolustusvoimia. Mikä on armeijan ja puolustusvoimien ero? Tuleeko Suomelle Naton myötä armeija? 

"We have a very strong national army," Haavisto said.

https://www.newsweek.com/nato-member-finland-nuclear-weapons-600-miles-kremlin-russia-sweden-1748350

Vastaus: Puheissa käytetään usein termiä armeija, jolla viitataan asevoimiin. Suomen asevoimia nimitetään Puolustusvoimiksi. Puolustusvoimien organisaatio koostuu Pääesikunnasta ja sen alaisesta viidestä laitoksesta, kolmesta puolustushaarasta (Maavoimat, Merivoimat ja Ilmavoimat) sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. Natolla ei ole omia joukkoja.

4. Saamiemme tietojen mukaan reservistä olisi eronnut reserviläisiä johtuen Nato-jäsenyydestä, pitääkö tämä paikkansa? Jos pitää, kysymme, onko kyse merkittävän suurestamäärästä reserviläisiä?

Vastaus: Täydennyspalvelukseen hakeutuneisiin liittyvissä tarkemmissa kysymyksissä pyydän kääntymään Siviilipalveluskeskuksen puoleen. Yleisesti voidaan todeta, että täydennyspalvelukseen hakeutuneiden määrällä ei ole vaikutusta Puolustusvoimien sodanajan suorituskykyyn.

 

Koska Puolustusvoimien toimittamat vastaukset olivat poliittisia vastauksia, joissa ei vastattu suoraan kysymykseen, tarkensimme vielä kysymyksiä ja esitimme vielä kysymyksen puolustusyhteistyösopimuksesta.

5. Onko kyseessä puolustusvoimien näkökulmasta valtiojärjestyksen mukainen toimivallan luovutus (defence cooperation agreement)?

Helsingin Sanomien mukaan Suomi on pitkällä neuvotteluissa puolustusyhteistyösopimuksesta (defence cooperation agreement). 

Helsingin Sanomien mukaan neuvotteluja vetää ulkoministeriön poliittisella osastolla työskentelevä Mikael Antell. 

Sopimus alistaisi täysivaltaisen tasavallan täysin USA:lle. 

Miten sotilasvalan vannoneiden reserviläisten on suhtauduttava siihen, että Suomi luovutetaan vieraan maan vapaaseen sotilaskäyttöön?  

Puolustusvoimista kysymyksiin vastasi Puolustusvoimien mediapalvelu.

Posi Tv kysyi 2.5.2023 kansalaisilta, mitä he ajattelevat sotilasvalasta.